![]() |
Hahmottelen montako tukijalkaa ja mihin kohtaan
ne tulisi sijoittaa.
|
Haaveenani oli koota portaat perinteisin liitoksin, jossa käytetään loveuksia, reikiä ja lukitaan kiiloilla. Lopulta päädyin kokoamaan koko lauteen ilman yhtään naulaa tai ruuvia. Hirsirungon pystytyksestä jäi säkillinen hirsien ohjaustappeja ylimääräiseksi, joten ajattelin hyödyntää niitä. Olisin päässyt helpommalla jos rungon pystyttäjät olisivat laskeneet tarveaineensa hiukan tarkemmin. Silloin en olisi koskaan saanut tätä päähänpistoa.
Jälkeenpäinkin täytyy sanoa, että valtava urakka. Kaikki liitokset on lukittu tapeilla. Vaakapalkkien pituus on vain kymmenen senttimetriä vähemmän kuin rakennuksen leveys. Näin myös laudelankkujen suhteen. Pelkästään niiden liikutteleminen ahtaassa tilassa sanelee rakennelman kokoomisjärjes-tyksen sekä sen minkälaisia liitoksia missäkin kohtaa voikäyttää. Lauteiden runkotolpat ovat 100x100mm höylättyä profiilia. Lohenpyrstöliitoksen uroskappaleen tein puukkosahaamalla muotoviivaan asti ja napsuttelin taltalla palat pois. Sen jälkeen puukkosahalla vielä pinnan tasaus. Puukkosaha on hyvä väline tällaiseen. Yhden koneen ajoin loppuun...ei nekään ihan mitä tahansa kestä.
Naaraskappaleeseen tein jiirisirkkelillä viillot ja hakkasin taltalla tyhjäksi. Liitoksien kulma on 15 astetta.
Näkymä auringonlaskun suuntaan. Pituussuuntaisen vaakapalkin korkeus määräytyy niin, että ikkunan voi avata.
|
Portaat on tapitettu kiinni käsin vuoltuihin pystypilareihin lukiten liikesuunnat. Kaikki tappien päät on hiottu kulmistaan pyöreiksi, ettei pään osuessa niihin satu vahinkoa.
|
Kattohuovalla voi myös paikkailla pieniä mittavirheitä. Itseasiassa koko rakennus on säädetty vaakatasoon huovan paloilla rakennuksen harkkojen päälle - rungon pystyttäjien vakiintunut työtapa.
Saunan taaimmainen nurkka. |
Lauteita ei ole kiinnitetty mitenkään rakennuksen seiniin. Istumalaudelankut on lyöty puutapeilla pystypilareiden päihin. Hirsurunko ja laude elävät omaa elämäänsä kutistuessaan, eivätkä liikkeet riko rakenteita. Mitä enemmän lauteita heiluttaa, sitä tiukemmin laude asettuu paikalleen.
Päätimme kuitenkin, ettemme ainakaan vielä tässä vaiheessa tee kaidetta kiukaan viereen. Se ei oikein tyylillisesti sovi. Kaide olisi myös hiukan vedenheittäjän tiellä. Kaide estäisi myös sen alla olevalla lauteella istumisen. Pystytolppa toimii hyvin tukena ylös ja alas kiivetessä, vaikkei heti uskoisi. Pystytolppahan oli alunperin varattu kaiteen tukitolpaksi. Täytyy vielä miettiä toimintaa.
Kattoeristeen asentaminen ja varsinkin sen levyttäminen Lujalevyllä on kova homma sekin. Leikkasin levyt puukkosahalla käyttäen puu/metalli - terää. Ei siinä kannata liikaa hienostella, +/- 5mm:n toleranssi on ihan ok. Ei mene kauaa kun pytinki on kuitenkin ihan musta.
Kaksi lauteen runkotolpista on korvattu pihalta kaadetusta koivusta tehdyillä tolpilla, joista toinen tuetaan kattohirteen kierretangolla, sallien katon laskeutumisen suhteessa lattiaan. Katon kannatinhirteen ja tolppaan porataan tankoja syvemmät reiät. Tolpan yläpään reikään pudotetaan kierretangon pätkä, johon on pyöritetty puoliväliin pidätinmutteri aluslevyllä. Katon hirressä oleva reikä on 100mm, kun sen sisään työntyvä kierretangon pituus on vain 50mm. Näin laskeutumisvaraa jää vielä 50mm, kun rakennus on jo laskeutunut 30mm. Rungon pystyttäjät arvioivat kokonaispainumaksi noin 50mm.
Tässä vaiheessa kiukaan vetoa on hiukan kokeiltu. Siinä näkyy savun jälkiä.
|
Tein porrasta varmaankin kaksi päivää, mietin kaksi yötä ja päivää. Parasta koko saunassa.
|
Sitten piti tehdä vielä räppänä. Enhalunnut sotkea moottorisahan teräketjuöljyä joka paikkaan, joten porailin 30mm:n reikiä 30 kpl ja sahasin puukkosahalla välikynnykset poikki.
![]() |
Puukkosaha meinasi kyllä vähän hyytyä tässä touhussa |
Hieno siitä tuli kuin lapsen pyllystä. Luukussa on tuplaovet, jotta reiän laajentaminen tarvittaessa on helppoa.
|
Joko kesällä päästään sunomaan?
VastaaPoistaMielenkiintoisesti ja yksityiskohtaisesti dokumentoitu artikkeli. Varmasti hyötyä monelle samanlaisesta projektista haaveilevalle.
VastaaPoistaMinua jäi kiinnostamaan tämä monien "asiantuntijoiden" parjaama koivun käyttö laudepuuna, kun takapuoli käristyy väite. Tässä nyt varmasti löytyy luotettavia testituloksia tähän asiaan.
Itse suunnittelen samanlaisten lauteiden tekemistä omaan pihasaunaani oman pihan tuppeensahatuista koivulankuista.
No onko näissä kelvannut istua?
Kaiken kaikkiaan lopputulos kyllä hivelee ainakin minun silmää. Hienoa työtä.
terv. Juha
Hei, kiitos mielenkiinnosta. Tässä saunassa tuolla laudemateriaalilla ei kuumenemisen suhteen ole väliä, koska saunaa mennessä sisälämpötila on noin 50-60 astetta. Takapuoli ei kuumene lauteilla. Lämpötila nousee vasta kun avaa kiukaan kannen. Istumme lauteilla pienten räsymattojen päällä. Se tuntuu todella mukavalta, ja niitä voi kätevästi aika ajoin pyöräyttää pesukoneessa.
VastaaPoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoista